Kaupan alan yrityksillä on haasteita työvoiman saatavuudessa, ja ilmiö on nähtävissä palvelualoilla laajemminkin. Kauppa voisi työllistää enemmän esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten kielitaidon kehittämisen myötä sekä koulutuskorvausten ja palkkatuen oikeanlaisella kohdentamisella.

Palvelualat kasvavat voimakkaasti, mutta pula osaavasta työvoimasta on yrityksille suurin kasvun este, kertoo perjantaina 28.2. julkaistu Kaupan liiton, Palvelualojen työnantajat Palta ry:n ja Finanssiala ry:n jäsenyrityksilleen suuntaama kyselytutkimus. Sopivien työntekijöiden rekrytoiminen on vaikeaa useammalle kuin joka toiselle kasvavalle yritykselle ja noin 40 prosentille kaikista palvelualojen yrityksistä. 

Kaupan alan vastaajista yli kolmannes (34 %) arvioi osaavan työvoiman rekrytoimisen vaikeaksi. Kasvavista kaupan alan yrityksistä vastaavan arvion antoi jopa 43 prosenttia vastaajista. Suurimmiksi syiksi rekrytointivaikeuksiin kerrottiin, että työnhakijoiden osaaminen ei vastaa yrityksen tarpeita (70 %), työnhakijoita ei ole tarpeeksi (35 %) sekä se, että työnhakijat eivät muuten sovellu yritykseen (28 %).

Kaupan alalla ulkomaalaistaustaisen työvoiman tarve on hyvin merkittävä. Jopa puolella kaupan alan vastaajista työskentelee ulkomaalaistaustaista työvoimaa. Lisäksi 37 prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista kaupan alan yrityksistä arvioi ulkomaalaistaustaisen työvoiman osuuden kasvavan tulevaisuudessa, ja kasvavista yrityksistä näin arvioi yli puolet (51 %). Erityisesti vähittäiskaupassa koetaan laajaa tarvetta ulkomaalaistaustaiselle työvoimalle.  

”Selvityksen perusteella jopa 99 prosenttia kaupan alan yrityksistä uskoo ulkomaalaistaustaisen työvoiman määrän pysyvän tulevaisuudessa samana tai kasvavan”, tiivistää Kaupan liiton ekonomisti Bate Ismail.

Kielikoulutus avainkeino ulkomaalaistaustaisten työllistymiseen

Muualta tulleiden työntekijöiden palkkaamisessa koetaan kaupan alalla usein kuitenkin suomen tai ruotsin kielen taitoon liittyviä vaikeuksia. Jopa 70 prosenttia kyselyyn vastanneista mainitsee kielitaidon puutteen rekrytoinnin esteeksi.

”Muualta tuleville tulisikin tarjota mahdollisimman nopeasti joko suomen tai ruotsin kielen kielikoulutusta, jotta he saavuttaisivat auttavankin kielitaidon, jonka avulla edetä työelämään ja osallistua yhteiskunnan toimintaan”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi sanoo.

”Hyvä ratkaisu ulkomaalaistaustaisten työllistämisessä olisi koulutuskorvausten maksaminen myös sellaisessa tilanteessa, jossa työntekijän kanssa tehdään ei-työsopimussuhteinen koulutussopimus. Siten voidaan madaltaa kynnystä tarjota oppimismahdollisuutta myös heikommalla kielitaidolla”, Kiviniemi jatkaa.

Myös syksyllä 2018 julkaistun OECD:n raportin mukaan Suomen tulisi tarjota kaikille maahanmuuttajille enemmän tukea työllistymiseen. Raportissa huomioitiin erityisesti maahanmuuttajanaisten matala työllisyysaste, johon lääkkeeksi tarjottiin kotihoidontuen muutosten lisäksi kielikoulutuksen lisäämistä.

Palkkatuen avulla lisää työpaikkoja osatyökykyisille

Palkkatukea käytetään yleisimmin osatyökykyisten palkkaamisessa, ja monimuotoinen kaupan ala pystyy tarjoamaan laajemmin työpaikkoja myös osatyökykyisille. Jopa puolet kyselytutkimukseen vastanneista kaupan alan yrityksistä voisi palkata osatyökykyisen työntekijän. Palkkatuen avulla näin tekisi viidennes kaikista kaupan alan vastaajista ja neljännes vähittäiskaupoista.

Siinä missä palkkatuki nähdään muilla palvelualoilla vähämerkityksisenä työllistämiskeinona, on sillä kuitenkin kaupan alalla suurempi merkitys. Tämä on tärkeää muistaa myös hallituksen asettamisen työllisyystavoitteiden saavuttamisessa.

”Lisäpanostukset jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen ovat toki avainasemassa, mutta palkkatuki on tärkeä palanen kokonaisuudessa. Erityisen tärkeää olisi tehostaa palkkatukijärjestelmää siten, että se kohdentuisi sitä eniten tarvitseville”, Mari Kiviniemi toteaa.

Palvelualojen yhteisenä ratkaisuna nähdään, että yritysten velvollisuus tarjota lisätyötä osa-aikaisille pitäisi poistaa tilanteissa, joissa vaikeasti työllistettävä työllistetään palkkatuella. Tuen saamisen edellytyksissä työnantajakohtaisuudesta tulee siirtyä toimipaikkakohtaisuuteen.